LL-37: tutkimus, haitat ja annostus tutkimuksissa

Lyhyesti

LL-37 on ihmisen oma antimikrobinen peptidi, jota elimistö tuottaa iholla, hengitysteissä ja suolistossa. Ulkoisesti annettuna sitä on tutkittu lähinnä vaikeasti paranevien säärihaavojen hoidossa, eikä suurin tutkimus osoittanut hyötyä [2]A. Sillä ei ole myyntilupaa lääkkeenä.

• Ensimmäinen ihmistutkimus (34 osallistujaa) näytti vahvalta: paranemisnopeus oli pienimmällä pitoisuudella noin kuusinkertainen lumevalmisteeseen verrattuna [1]A.
• Vaiheen 2b tutkimus (148 osallistujaa) ei löytänyt eroa lumevalmisteeseen koko tutkimusjoukossa [2]A.
• Valtaosa LL-37:n ihmistutkimuksista ei anna peptidiä, vaan mittaa kehon omaa pitoisuutta merkkiaineena, usein D-vitamiinitutkimuksissa.
• Solututkimuksissa LL-37 on myrkyllistä ihmissoluille pitoisuuksilla 1-10 mikromoolia [4]D. Siksi annos ei ole yksinkertainen asia.
• Hyväksyttyä annostusta ei ole, eikä mikään LL-37-valmiste ole saanut myyntilupaa.

Mikä LL-37 on?

LL-37 on ihmisen ainoa katelisidiiniryhmän antimikrobinen peptidi, ja se koostuu 37 aminohaposta [5].

Elimistö ei tuota LL-37:ää sellaisenaan, vaan esiasteena nimeltä hCAP-18 eli CAP-18, joka on 170 aminohapon pituinen proteiini. Siitä pilkotaan tarvittaessa LL-37 ja useita muita lyhyempiä peptidejä, kuten LL-23, KR-20 ja RK-31 [5]. Geeni on nimeltään CAMP.

LL-37:ää tuotetaan laajasti eri kudoksissa: ihossa, hengitysteissä, ruoansulatuskanavassa, kiveksissä ja immuunisoluissa [6]D. Ihon peptideistä yleisemmin on oma sivu: peptidit ihonhoidossa. LL-37 on osa niin kutsuttua synnynnäistä immuniteettia eli elimistön ensimmäistä puolustuslinjaa, joka toimii ilman, että sen tarvitsee ensin oppia tunnistamaan taudinaiheuttajaa.

Tässä on tärkeä ero muihin tällä sivustolla käsiteltyihin aineisiin. LL-37 ei ole elimistölle vieras aine, vaan sitä on kaikissa ihmisissä koko ajan. Kysymys ei siis ole siitä, vaikuttaako LL-37 elimistössä, vaan siitä, mitä tapahtuu, kun sitä annetaan ulkopuolelta lisää. Nämä kaksi asiaa menevät helposti sekaisin, ja ne on tällä sivulla eroteltu.

LL-37 ei ole steroidi, hormoni eikä kasvuhormonin kaltainen aine. Esimerkki toisesta tutkimusvaiheen peptidistä, jonka näyttö on kokonaan eri tasolla, on BPC-157. Perusteet: Mitä peptidit ovat?. Kaikki aineet: Peptidit A-Ö.

Näytön taso yhdellä silmäyksellä

Solu kertoo tutkimuksen lajin ja lähteen. Kirjain on näytön taso, ei tulos.

"-" = tällaista tutkimusta ei ole tiedossa.

Mihin LL-37:ää tutkitaan?

LL-37:ää tutkitaan ulkoisesti annettuna lähinnä haavanhoitoon, ja kehon omana peptidinä hyvin monen sairauden yhteydessä merkkiaineena. Mikään näistä ei ole hyväksytty käyttöaihe.

Ulkoisesti annettuna tutkimus keskittyy kolmeen asiaan: vaikeasti paranevat laskimoperäiset säärihaavat [1]A [2]A, diabeettinen jalkahaava [3]A ja yksi koronavirusinfektiota koskeva tutkimus, jossa peptidi annettiin suun kautta [7]A. Lisäksi rekisterissä on pieni melanoomatutkimus, jossa LL-37:ää pistettiin kasvaimeen [15]E, ei vertaisarvioitu.

Kehon omaa LL-37-pitoisuutta on mitattu paljon laajemmin. Esimerkiksi D-vitamiinitutkimuksissa on seurattu, nouseeko elimistön oma LL-37-taso [8]B. Merkkiaineena sitä mitataan muun muassa tuberkuloosissa, keuhkosairauksissa, parodontiitissa, atooppisessa ihottumassa, ruusufinnissä ja tekonivelinfektioissa.

Tämä erottelu on syytä pitää mielessä, kun verkossa törmää väitteisiin LL-37:n hyödyistä. Suuri osa tutkimuksista kertoo, että sairaus muuttaa LL-37-pitoisuutta, ei että LL-37:n antaminen hoitaisi sairautta.

Miten LL-37 vaikuttaa?

LL-37 vaikuttaa kahdella tavalla: se tappaa mikrobeja suoraan, ja se säätelee immuunivastetta.

Suora vaikutus perustuu rakenteeseen. LL-37 on amfipaattinen kierteinen peptidi, eli sen toinen puoli hakeutuu veteen ja toinen rasvaan. Se kiinnittyy bakteerin solukalvoon ja muodostaa siihen huokosia, jolloin solu vuotaa ja kuolee. Peptidi muodostaa fysiologisissa olosuhteissa myös monimeerejä, mikä vaikuttaa siihen, miten se kiinnittyy pinnoille [6]D. Teho on osoitettu soluilla sekä gram-positiivisiin että gram-negatiivisiin bakteereihin ja joihinkin viruksiin [4]D.

Immuunivasteen säätely on monimutkaisempaa. LL-37 sitoo ja inaktivoi bakteerien endotoksiineja, houkuttelee immuunisoluja tulehduspaikalle ja välittää kalsiumin kulkua soluun kalvoreseptorien kautta [4]D. Katsausten mukaan se edistää myös verisuonten muodostumista ja haavan umpeutumista [6]D. Haavan paranemiseen ja ihoon liittyy sivustolla myös GHK-Cu.

Olennainen ja usein sivuutettu seikka: LL-37:llä on sekä tulehdusta lisääviä että sitä vähentäviä vaikutuksia [4]D. Tämä erottaa sen niistä peptideistä, joita tutkitaan yksisuuntaisesti tulehdusta rauhoittavina, kuten KPV. Samassa katsauksessa todetaan, että psoriaasimuutoksissa on mitattu erittäin suuria pitoisuuksia, noin 300 mikromoolia, ja parodontiitissa ikenen nesteessä noin 1 mikromooli [4].

Kaikki edellä kuvattu mekanismi perustuu solu- ja laboratoriotutkimuksiin. Ihmisillä on osoitettu lopputuloksia, kuten haavan koon muutos, ei mekanismia suoraan.

Onko LL-37:ää tutkittu ihmisillä?

Kyllä, mutta ihmistutkimukset jakautuvat kahteen täysin eri ryhmään: tutkimuksiin, joissa LL-37:ää annettiin hoitona, ja paljon suurempaan joukkoon, jossa mitattiin kehon omaa LL-37:ää.

LL-37 annettuna hoitona

Vertaisarvioituja hoitotutkimuksia, joissa LL-37:ää annettiin ihmiselle, on tiedossa neljä. Lisäksi on yksi tapausselostus ja yksi rekisteröity pistostutkimus.

• Ensimmäinen ihmistutkimus, säärihaavat (2014). Mukana oli 34 osallistujaa, joilla oli vaikeasti paraneva laskimoperäinen säärihaava. Ensin oli kolmen viikon avoin lumejakso, sitten neljän viikon satunnaistettu kaksoissokkoutettu jakso, jossa LL-37:ää annettiin paikallisesti kahdesti viikossa pitoisuuksina 0,5, 1,6 tai 3,2 milligrammaa millilitrassa, ja lopuksi neljän viikon seuranta. Paranemisnopeuden vakio oli pitoisuudella 0,5 noin kuusinkertainen ja pitoisuudella 1,6 noin kolminkertainen lumevalmisteeseen verrattuna (p=0,003 ja p=0,088). Haavan keskimääräinen pinta-ala pieneni 68 prosenttia pienimmällä ja 50 prosenttia keskimmäisellä pitoisuudella. Suurin pitoisuus 3,2 ei eronnut lumevalmisteesta. Paikallisia tai elimistön laajuisia turvallisuusongelmia ei havaittu [1]A.
• Vaiheen 2b tutkimus HEAL LL-37, säärihaavat (2021). Monikeskustutkimus, jossa oli 148 osallistujaa. Se oli kaksoissokkoutettu ja lumekontrolloitu, ja siinä oli kolme haaraa: LL-37 0,5 ja 1,6 milligrammaa millilitrassa sekä lumevalmiste, kaikki tukisidoshoidon lisänä. Osallistujien keski-ikä oli 67,6 vuotta, haavan kesto mediaanina 20,3 kuukautta ja haavan koko keskimäärin 11,6 neliösenttimetriä. Koko tutkimusjoukossa paraneminen ei kohentunut merkitsevästi lumevalmisteeseen verrattuna. Jälkikäteen tehty alaryhmäanalyysi löysi merkitsevän hyödyn niillä, joiden haava oli satunnaistamishetkellä vähintään 10 neliösenttimetriä. Valmiste oli hyvin siedetty molemmilla pitoisuuksilla. Kirjoittajat toteavat itse, että havainto vaatii uuden, riittävän suuren tutkimuksen [2]A.
• Diabeettinen jalkahaava (2023). Satunnaistettu kaksoissokkoutettu tutkimus Jakartassa: LL-37-voidetta tai lumevoidetta kahdesti viikossa neljän viikon ajan haavoihin, joissa oli lievä infektio. Rekisterin mukaan osallistujia oli 40 [10]E, ei vertaisarvioitu. Granulaatiokudoksen muodostuminen oli LL-37-ryhmässä parempi kaikilla mittauspäivillä 7, 14, 21 ja 28 (p=0,031, 0,009, 0,006 ja 0,037). Tulehdusvälittäjäaineet IL-1-alfa ja TNF-alfa eivät laskeneet, eikä bakteerien määrä haavassa vähentynyt merkitsevästi [3]A. Haava siis parani nopeammin, mutta ne mekanismit, joilla sen oletettiin paranevan, eivät näkyneet mittauksissa.
• Suun kautta annettu LL-37 koronavirusinfektiossa (2023). 238 sairaalahoidossa olevaa aikuista, satunnaistettu ja lumekontrolloitu mutta avoin asetelma, eli osallistujat ja hoitajat tiesivät, kumpaa kukin sai. Valmiste oli yhdistelmä-DNA-tekniikalla Lactococcus lactis -bakteerissa tuotettua LL-37:ää. Viruksen häviämisaika oli LL-37-ryhmässä 9,80 vuorokautta (keskihajonta 2,67) ja lumeryhmässä 14,04 vuorokautta (5,89), p<0,01. Vakavia haittavaikutuksia ei havaittu [7]A. Avoin asetelma ja yksi tutkimuskeskus ovat merkittäviä rajoitteita.
• Kasvaimeen pistetty LL-37 melanoomassa. Yhdysvaltalaisessa vaiheen 1-2 tutkimuksessa LL-37:ää pistettiin ihon melanoomaetäpesäkkeisiin kerran viikossa enintään kahdeksan viikon ajan. Rekisterin mukaan tutkimukseen osallistui neljä potilasta, ja se päättyi vuonna 2020 [15]E, ei vertaisarvioitu. Yhdestä potilaasta on julkaistu tapausselostus ihohaitoista, ks. Mitä haittoja LL-37:llä on? [14]B. Vertaisarvioitua tulosjulkaisua tutkimuksesta ei ole tiedossa.

Ensimmäisen tutkimuksen viimeinen havainto on tärkeä: vaikutus ei kasvanut pitoisuuden mukana, vaan katosi suurimmalla pitoisuudella [1]A. Se sopii yhteen solututkimusten havainnon kanssa, että LL-37 on soluille myrkyllistä riittävän suurina pitoisuuksina [4]D.

Kehon oma LL-37 merkkiaineena

Tähän ryhmään kuuluu suurin osa kirjallisuudesta, eikä se kerro LL-37:n antamisen hyödyistä mitään.

Esimerkki asetelmasta: terveille vapaaehtoisille annettiin avoimessa tutkimuksessa fenyylibutyraattia ja D-vitamiinia, ja mitattiin, nousiko heidän omien makrofagiensa LL-37-tuotanto. Nousi, ja annos 500 milligrammaa fenyylibutyraattia kahdesti päivässä yhdessä 5000 yksikön D-vitamiinin kanssa oli tehokkain [8]B. Tässä ei annettu LL-37:ää, vaan yritettiin saada elimistö tuottamaan sitä itse enemmän.

Tämän lisäksi LL-37-pitoisuutta on mitattu kymmenissä tutkimuksissa D-vitamiinin, probioottien, liikunnan ja eri sairauksien yhteydessä. Nämä ovat havainnoivia tai mekanismia selvittäviä tutkimuksia, eivät hoitotutkimuksia.

Lupaavaa, mutta vasta solukokeissa

Tämä löydös on tehty soluilla ja laboratoriossa, eikä sitä ole osoitettu ihmisillä.

• Biofilmit, sienet ja virukset ei ihmistutkimusta

  LL-37 tehoaa laboratoriossa myös biofilmeihin, sieniin ja joihinkin viruksiin, ja sitä on esitetty mahdollisena lähtökohtana uudentyyppisille mikrobilääkkeille antibioottiresistenssin aikana [6]D [9]D.

  Jos pätisi ihmisillä: LL-37:n kaltaiset peptidit voisivat tarjota vaihtoehdon tilanteissa, joissa tavanomaiset antibiootit eivät tehoa.

  Miksi ei välttämättä siirry: laboratoriossa pitoisuus ja olosuhteet ovat hallittuja. Elimistössä peptidi kohtaa suoloja, proteiineja ja entsyymejä, jotka heikentävät sen tehoa, ja pitoisuus, jolla se tappaa mikrobeja, on lähellä pitoisuutta, jolla se vaurioittaa ihmisen omia soluja, 1-10 mikromoolia [4]D. Tämä kapea väli voi olla yksi syy siihen, ettei ulkoisesti annettu LL-37 osoittautunut tehokkaaksi suurimmassa ihmistutkimuksessa.

  Näyttö nyt: katsauksia on runsaasti, mutta uutta rekisteröityä ihmistutkimusta LL-37:n antamisesta ei ole tiedossa vaiheen 2b tutkimuksen julkaisun jälkeen [10]E, ei vertaisarvioitu.

Kuka LL-37:ää tutkii?

LL-37:n hoitotutkimukset on tehty pienissä akateemisissa ja yritysvetoisissa hankkeissa, ja perustutkimus on hajallaan ympäri maailmaa.

Säärihaavatutkimukset on julkaistu haavanhoidon alan lehdessä. Vaiheen 2b tutkimuksen kirjoittajista kolme työskenteli ruotsalaisessa Promore Pharma -yhtiössä, joka kehittää LL-37:ää nimellä ropocamptide [2]A. Diabeettisen jalkahaavan tutkimus tehtiin Indonesiassa [3]A ja koronavirustutkimus Kiinassa [7]A. Melanoomatutkimuksen rahoittaja oli yhdysvaltalainen M.D. Anderson Cancer Center [15]E, ei vertaisarvioitu.

Perustutkimusta ja katsauksia tulee muun muassa Ruotsista [4], Italiasta [6] ja Kanadasta [9].

Tämän sivun kirjoittaja: toimitus

Tämän sivun on kirjoittanut Molecular Recoveryn toimitus. Luonnos on tehty tekoälyn avulla, ja väitteet on tarkistettu lähteitä vasten (AI-käytäntö). Sivua ei ole lääketieteellisesti tarkastettu. Toimintatavat: Tietoa meistä.

Mitä haittoja LL-37:llä on?

Haavatutkimuksissa LL-37 oli paikallisesti hyvin siedetty [1]A [2]A, mutta solututkimuksissa se on myrkyllistä ihmissoluille [4]D, ja kasvaimeen pistettynä yhdellä potilaalla kuvattiin laajoja ihomuutoksia [14]B. Peptidien haitoista yleisemmin: sivuvaikutukset tutkimuksissa.

Ihmisillä raportoitu

Ensimmäisessä säärihaavatutkimuksessa ei havaittu paikallisia eikä elimistön laajuisia turvallisuusongelmia [1]A. Vaiheen 2b tutkimuksessa valmiste oli hyvin siedetty ja turvallinen molemmilla pitoisuuksilla [2]A. Suun kautta annetussa tutkimuksessa ei havaittu vakavia haittavaikutuksia sairaalajakson eikä seurannan aikana [7]A.

Melanoomapotilaalla, joka sai kahdeksan viikoittaista LL-37-pistosta kasvaimeen, ilmaantui noin 45 päivää hoidon alun jälkeen vartaloon ja raajoihin useita syylämäisiä näppylöitä ja rakkulamuutos. Koepaloissa näkyi tulehdusta ja epätyypillistä levyepiteelin kasvua. Muutokset hävisivät kahden kuukauden kuluessa pistosten lopettamisesta [14]B. Kyse on yhden potilaan tapausselostuksesta.

Nämä havainnot koskevat paikallista käyttöä haavalla neljän viikon ajan, yhtä suun kautta annettua valmistetta ja yhtä kasvaimeen pistettyä hoitoa. Ihon alle tai lihakseen pistetystä LL-37:stä ei ole tiedossa yhtään ihmistutkimusta.

Solututkimuksissa

LL-37 on myrkyllistä useille ihmissolutyypeille pitoisuuksilla 1-10 mikromoolia, ja erityisesti infektoituneille soluille [4]D. Katsauksen mukaan peptidi voi tuhota paikallisesti myös isännän omia, infektion heikentämiä soluja [4].

Mitä ei ole tutkittu

Pitkäaikaiskäytöstä ei ole tietoa: pisimmät hoitojaksot julkaistuissa haavatutkimuksissa olivat neljä viikkoa [1]A [3]A. Elimistön laajuisesta altistuksesta ei ole farmakokineettistä tietoa.

Yhteisvaikutukset ja kenelle tietoa ei ole

LL-37:n käytöstä raskauden tai imetyksen aikana tai lapsilla ei ole tiedossa julkaistua tutkimustietoa. Lääkeyhteisvaikutuksista ei ole tiedossa yhtään ihmistutkimusta.

Tutkimuksiin osallistuneet olivat aikuisia, ja vaiheen 2b säärihaavatutkimuksessa keski-ikä oli 67,6 vuotta [2]A. Raskautta koskevia hoitotutkimuksia ei ole tiedossa. LL-37-pitoisuuden on havaittu nousevan sikiökalvoissa ja kohdun lihaksessa spontaanin synnytyksen jälkeen [11]B, mutta se on havainto kehon omasta peptidistä eikä kerro ulkoisen annon turvallisuudesta.

Syövän osalta tilanne on erityisen epäselvä. LL-37:n rooli syövässä on katsauksen mukaan kaksisuuntainen, eli sitä on kuvattu eri syöpätyypeissä sekä kasvua edistävänä että hillitsevänä [12]. Tämä ei ole peruste kumpaankaan suuntaan, vaan syy olla varovainen.

Mikä puhuu vastaan ja mitä ei tiedetä

Vahvin vastanäyttö on tutkimusten koko ja järjestys: pieni tutkimus näytti vahvan tuloksen, suurempi ei [1, 2]A.

Vastanäyttö

• Pieni tutkimus ensin, suuri perässä. Ensimmäinen tutkimus (34 osallistujaa) näytti vahvan tuloksen [1]A. Suurempi vaiheen 2b tutkimus (148 osallistujaa) ei löytänyt eroa lumevalmisteeseen koko tutkimusjoukossa [2]A. Pienissä tutkimuksissa sattuma ja valikoituminen tuottavat helposti vaikuttavia lukuja, jotka eivät kestä isompaa koetta. Myönteinen löydös jäi voimaan vain jälkikäteen tehdyssä alaryhmäanalyysissa, ja jälkikäteen rajattu alaryhmä on heikompi näyttö kuin ennalta määritelty päätulos.
• Annosvaste. Ensimmäisessä tutkimuksessa suurin pitoisuus 3,2 milligrammaa millilitrassa ei eronnut lumevalmisteesta [1]A. Suurin pitoisuus ei siis toiminut, mikä sopii solukokeiden havaintoon, että suurina pitoisuuksina LL-37 vaurioittaa myös ihmisen omia soluja [4]D.
• Mekanismi. Diabeettisen jalkahaavan tutkimuksessa haava parani nopeammin, mutta tulehdusvälittäjäaineet eivät laskeneet eikä bakteerimäärä vähentynyt merkitsevästi [3]A. Oletettu vaikutustapa ei siis näkynyt mittauksissa.

Mitä näyttö ei tue

• "LL-37 on hyväksytty lääke": ei ole. Mikään LL-37-valmiste ei ole saanut myyntilupaa Suomessa, EU:ssa eikä muualla.
• "Pistettynä LL-37 auttaa": ihon alle tai lihakseen pistetystä LL-37:stä ei ole tiedossa yhtään ihmistutkimusta. Ainoa pistostutkimus koski kasvaimeen pistettyä hoitoa neljällä melanoomapotilaalla [15]E, ei vertaisarvioitu.
• "LL-37 rauhoittaa tulehdusta tai vahvistaa immuniteettia": katsauksen mukaan sillä on sekä tulehdusta lisääviä että vähentäviä vaikutuksia [4]D, eikä ihmistutkimuksia näistä käyttöaiheista ole.
• "Oman LL-37:n nostaminen vastaa LL-37:n antamista": nämä ovat eri asioita, ja suurin osa kirjallisuudesta koskee ensimmäistä [8]B.

LL-37:n annostus tutkimuksissa

LL-37:llä ei ole hyväksyttyä annostusta, koska yhtään valmistetta ei ole hyväksytty lääkkeeksi. Alla ovat tutkimuksissa käytetyt pitoisuudet ja annokset. Ne eivät ole suosituksia.

Mitä luvuista ei voi päätellä. Haavatutkimusten luvut ovat pitoisuuksia paikallisesti haavalle, eivät pistoksia eivätkä elimistön laajuisia annoksia. Niitä ei voi muuntaa pistosannokseksi, koska ihon alle tai lihakseen pistettyä LL-37:ää ei ole tutkittu ihmisillä. Annosvaste ei myöskään ollut suoraviivainen: suurin tutkittu pitoisuus oli tehoton [1]A, ja solututkimuksissa peptidi vaurioittaa ihmissoluja pitoisuuksilla 1-10 mikromoolia [4]D. Suurempi ei siis ole parempi. Taulukko lähteineen: LL-37:n annokset tutkimuksissa. Miksi pullolaskuri ei koske tätä ainetta: LL-37 ja laskuri. Tutkimusannosten lukemisesta yleisemmin: annostus tutkimuksissa.

Onko LL-37 laillinen Suomessa?

LL-37:llä ei ole myyntilupaa Suomessa, joten sitä ei saa myydä eikä markkinoida lääkkeenä.

Suomessa lääkkeiden myyntiluvista ja valvonnasta vastaa Fimea, ja yleiskuva on koottu sivulle peptidit ja laki Suomessa. Fimea on erikseen varoittanut verkosta ostettujen pistettävien peptidien käytöstä [13]viranomainen. Matkoilta tuomisesta: Matkustaminen peptidien kanssa.

Merkintä "vain tutkimuskäyttöön" tai "research use only" on luokittelumerkintä, ei lupa. Se tarkoittaa, että valmistetta ei ole tarkoitettu eikä valmistettu ihmiskäyttöön eikä sille ole tehty lääkevalmisteelta vaadittavia laatu-, turvallisuus- ja tehotarkastuksia.

LL-37:n kohdalla on yksi lisähuomio. Koska kyse on ihmisen omasta peptidistä, verkossa esiintyy ajatus, että se olisi siksi turvallisempi tai luonnollisempi kuin muut tutkimuspeptidit. Se ei seuraa: elimistön oma peptidi tuotetaan tarkasti säädellyissä pitoisuuksissa oikeassa paikassa, eikä ulkopuolelta annettu annos toista sitä. Sama katsaus, joka kuvaa peptidin puolustustehtäviä, kuvaa myös sen myrkyllisyyden omille soluille [4]D.

Tämä ei ole oikeudellinen neuvo. Vastuuvapaus.

Miten LL-37-tuotetta arvioidaan?

Tutkimuskemikaalina myydystä LL-37:stä voi tarkistaa analyysitodistuksen, mutta peptidin pituus tekee puhtauden arvioinnista tavallista vaativampaa.

LL-37 on 37 aminohapon peptidi, joka pilkotaan 170 aminohapon esiasteesta hCAP-18. Esiasteesta syntyy myös useita muita peptidejä, kuten LL-23, KR-20 ja RK-31 [5]. Tämä on olennaista laadun kannalta: synteesissä ja säilytyksessä syntyvät lyhentyneet muodot ovat kemiallisesti lähellä oikeaa tuotetta, mutta eivät ole sitä.

Analyysitodistuksen (COA) lukemisesta on oma sivu: näin luet COA:n. Kaksi asiaa ratkaisee. Ensimmäinen on mittausmenetelmä: nestekromatografia eli HPLC kertoo puhtauden, massaspektrometria (MS) kertoo, onko molekyyli oikea. Pitkällä peptidillä tarvitaan molempia, koska yhden aminohapon puuttuminen ei välttämättä näy puhtausluvussa. Toinen on eränumeron vastaavuus purkin kanssa.

Todistus ei kerro steriiliyttä, endotoksiinipitoisuutta eikä sitä, mitä tuotteelle on tapahtunut kuljetuksessa. Käsittelystä ja säilytyksestä erikseen: sekoitus ja säilytys.

Tulevaisuus: mitä seuraavaksi?

Uutta rekisteröityä ihmistutkimusta LL-37:n antamisesta ei ole tiedossa.

Vaiheen 2b tutkimuksen kirjoittajat esittävät itse, että suurten haavojen alaryhmähavainto vaatisi uuden ja riittävän suuren tutkimuksen [2]A. Kliinisten tutkimusten rekisterissä sellaista ei ollut 14.10.2026 [10]E, ei vertaisarvioitu. Diabeettisen jalkahaavan tutkimuksen rekisteritietueen NCT04098562 tila on tuntematon, ja tietoja on päivitetty viimeksi vuonna 2019 [10]E, ei vertaisarvioitu.

Käytännössä LL-37:n kehitys hoitovalmisteena näyttää pysähtyneeltä, vaikka perustutkimus ja katsaukset jatkuvat vilkkaina.

Usein kysyttyä

Lue tutkimus itse: lähteet

Jokainen lähde avautuu alkuperäiseen julkaisuun tai viranomaisen sivulle. Taso kertoo, mitä lähde itse raportoi.

1. Grönberg A, Mahlapuu M, Ståhle M, Whately-Smith C, Rollman O. Treatment with LL-37 is safe and effective in enhancing healing of hard-to-heal venous leg ulcers: a randomized, placebo-controlled clinical trial. Wound Repair Regen. 2014;22(5):613-621. PMID 25041740 A
2. Mahlapuu M, Sidorowicz A, Mikosinski J, et al. Evaluation of LL-37 in healing of hard-to-heal venous leg ulcers: A multicentric prospective randomized placebo-controlled clinical trial. Wound Repair Regen. 2021;29(6):938-950. PMID 34687253 A
3. Miranda E, Bramono K, Yunir E, et al. Efficacy of LL-37 cream in enhancing healing of diabetic foot ulcer: a randomized double-blind controlled trial. Arch Dermatol Res. 2023;315(9):2623-2633. PMID 37480520 A
4. Svensson D, Nilsson BO. Human antimicrobial/host defense peptide LL-37 may prevent the spread of a local infection through multiple mechanisms: an update. Inflamm Res. 2025;74(1):36. PMID 40063262 (katsaus)
5. UniProt. P49913 (CAMP_HUMAN), katelisidiini-antimikrobinen peptidi: 170 aminohappoa; pilkkoutuu peptideiksi LL-37, FALL-39, LL-29, LL-23, FF-33, RK-31, KS-30 ja KR-20 (luettu 14.10.2026). UniProt
6. Xhindoli D, Pacor S, Benincasa M, et al. The human cathelicidin LL-37: A pore-forming antibacterial peptide and host-cell modulator. Biochim Biophys Acta. 2016;1858(3):546-566. PMID 26556394 (katsaus)
7. Zhao Y, Zhang H, Zhao Z, et al. Efficacy and safety of Oral LL-37 against the Omicron BA.5.1.3 variant of SARS-COV-2: A randomized trial. J Med Virol. 2023;95(8):e29035. PMID 37605995 A
8. Mily A, Rekha RS, Kamal SM, et al. Oral intake of phenylbutyrate with or without vitamin D3 upregulates the cathelicidin LL-37 in human macrophages: a dose finding study for treatment of tuberculosis. BMC Pulm Med. 2013;13:23. PMID 23590701 B
9. Bhattacharjya S, Zhang Z, Ramamoorthy A. LL-37: Structures, Antimicrobial Activity, and Influence on Amyloid-Related Diseases. Biomolecules. 2024;14(3):320. PMID 38540740 (katsaus)
10. ClinicalTrials.gov. Tutkimukset, joissa hoitona on LL-37 (rekisterin tilanne 14.10.2026), mukaan lukien NCT04098562 (LL-37-voide diabeettiseen jalkahaavaan, vaihe 2, tila tuntematon, päivitetty viimeksi 2019). Rekisteritietueita, ei vertaisarvioitu. ClinicalTrials.gov E, ei vertaisarvioitu
11. Lim R, Barker G, Lappas M. Human cathelicidin antimicrobial protein 18 (hCAP18/LL-37) is increased in foetal membranes and myometrium after spontaneous labour and delivery. J Reprod Immunol. 2015;107:31-42. PMID 25435436 B
12. Chen X, Zou X, Qi G, et al. Roles and Mechanisms of Human Cathelicidin LL-37 in Cancer. Cell Physiol Biochem. 2018;47(3):1060-1073. PMID 29843147 (katsaus)
13. Fimea. Fimea varoittaa: älä käytä verkosta ostettuja pistettäviä peptidejä. Tiedote 29.6.2026. Fimea viranomainen
14. Dolkar T, Trinidad CM, Nelson KC, et al. Dermatologic toxicity from novel therapy using antimicrobial peptide LL-37 in melanoma: A detailed examination of the clinicopathologic features. J Cutan Pathol. 2018;45(7):539-544. PMID 29665030 B
15. ClinicalTrials.gov. NCT02225366: Intratumoral Injections of LL37 for Melanoma (vaihe 1-2, rahoittaja M.D. Anderson Cancer Center, päättynyt 2020, 4 osallistujaa, tulokset kirjattu rekisteriin). Rekisteritietue, ei vertaisarvioitu. ClinicalTrials.gov E, ei vertaisarvioitu

Lähteet luettu 13.10.2026 ja tarkistettu 14.10.2026 (PubMed, ClinicalTrials.gov, UniProt). Annostiedot ovat julkaisujen tiivistelmistä.

Näytön tasot: A = satunnaistettu ihmistutkimus tai niiden meta-analyysi · B = havainnoiva ihmistutkimus tai tapaussarja · C = eläintutkimus · D = solu- tai laboratoriotutkimus · E = ei vertaisarvioitu · viranomainen = viranomaisen arvio tai päätös, ei tutkimusnäyttöä. Merkintä virallinen tarkoittaa virallista valmistetekstiä (valmisteyhteenveto tai pakkausseloste); se ei ole tutkimusnäyttöä. Katsauksen kohdalla taso kertoo, millaisesta tutkimuksesta väite on. Ilman tasoa ovat toteamukset siitä, mitä ei ole tutkittu, katsausten tulkinnat, nimetyt hypoteesit ja analyysitodistusoppaan yleiset ohjeet.

Sisältö on yleistä tietoa tutkimuksesta, ei lääketieteellinen neuvo. Jos sinulla on oireita, ota yhteyttä terveydenhuoltoon.